| |

Toinen mahdollisuus

Etusivu / Blogi / Toinen mahdollisuus

Uskokaa tai älkää, meidän perheeseen muutti hevonen.

En voi uskoa sitä itsekään, mutta näin pääsi tapahtumaan.

Niille, jotka ovat vasta alkaneet seurata meidän somea ja kotisivuja, kerrottakoon pieni historiapläjäys:

Muutimme maalle vuonna 2003 silloisen suomenhevosruunamme Simon innoittamana. Hän oli myös se, joka innosti meitä tarttumaan raspiin ja opettelemaan kavionhoitoa. Ja niin kuin tässä vuosien varrella on saatu huomata, kaviot veivät totaalisesti mennessään.

Laumamme eli ja muuttui vuosien saatossa ja siihen kuului eri aikakausina 8 hevosta ja kaksi poniinia, Pim ja Poks. He olivat aina laumamme sielu.

Intohimosta kokonaisvaltaiseen kavionhoitoon harrastuksesta tuli nopeasti ammatti ja koulutimme Kavionhuoltopäivä 1 ja 2 -päivien aikana melkein 800 ihmistä omatoimiseen kavionhoitoon vuosien 2007-2016. Vuonna 2016 julkaisimme Kokonaisvaltaisen kavionhoidon perusteet -verkkokurssin.

Ai että, olen oikeasti ylpeä siitä, että rakensin kurssin englanninkielisen YouTube-videon avustuksella WordPressiin kaikkine lisäosineen. En tosin kaipaa niitä aikoja. Se oli stressaavaa. Aivan liian stressaavaa.

Flex Bootsien, ensimmäisten suomalaisten hevosten paljasjalkabootsien, suunnittelu alkoi vuonna 2011 ja markkinoille ne tulivat vuonna 2017.

Jos olet koskaan rakentanut nollasta jotain omaa, tiedät, millaista tuotekehitys on. Se tulee sydämestä. Se tulee innovaatiosta. Se tulee pään seinään hakkaamisesta, monien prototyyppien testaamisesta ja onnistumisesta. Ehkä ihan pikkasen sitä stressiäkin on mukana, mutta se kuuluu asiaan. Lopuksi voit kuitenkin aidosti olla ylpeä siitä, että olet luonut oman tuotteen.

Nyt koulutamme ihmisiä kansainvälisellä alustallamme Hoof to Horse Academy. Emme itse enää toimi opettajan roolissa, vaan olemme palkanneet alustalle kansainvälisiä opettajia, joilla kaikilla on ammatillinen koulutus kokonaisvaltaiseen hevosenhoitoon ja kavionhoitoon. Lisää opettajistamme voit lukea akatemian sivuilta.

Kun kaikki muuttui

Meidän historiamme kamalin päivä oli marraskuussa 2024. Silloin meidän senhetkinen laumamme lähti vihreille laitumille. Ponit Pim ja Poks sekä hepat Axel ja Ervin. Pim ja Poks olivat olleet elämässämme 18 vuotta. Toivoimme, että näin ei olisi tarvinnut tehdä, mutta se oli väistämätöntä.

Se oli kamalaa ja se oli helpottavaa. Jokainen, joka elää eläinten kanssa, tietää, mitä se helpotus tarkoittaa.

Meillä oli ollut todella paljon epäonnea ja sairastumisia hevosten kanssa pitkään. Emme ole koskaan osanneet hankkia hevosia järjellä. Kaikki ovat tulleet meille tunnepohjalta. Näen kuvan, enkä voi enää kääntää katsettani muualle. Ei haittaa, vaikka on vikoja. Koti oli annettava.

Kun loputkin hepat lähtivät, päätin, etten enää ikinä ota hevosia. En koskaan enää halua sitä surua ja murhetta, jota jatkuva huoli tuo tullessaan. En koskaan.

Menetin äitini samana syksynä, kun lauma lähti. Jiri oli menettänyt omansa vuotta aikaisemmin. Meiltä oli lähtenyt lyhyessä ajassa myös monta koiraa ja kissaa erilaisten sairauksien saattelemana, osa vanhuuttaan. Tuntui, että kaikki kuolee ympäriltä. Kesti todella pitkään ennen kuin suru edes tuli esiin, koska sitä oli niin paljon. Piti lähteä pois, että suru sai tilaa.

Toinen mahdollisuus

Nyt tuntuu siltä, että olemme saaneet toisen mahdollisuuden hevosten kanssa.

Ja tää tunne on niin upea!

Olen istunut hevosen selässä nyt muutaman kerran. Sitä ennen viime kerrasta oli varmaan viisi–kuusi vuotta. En juurikaan kerennyt ratsastamaan silloin, kun hepat olivat kotona, koska keskityin bootsiyrityksen pyörittämiseen.

Ratsastuskunto on siis tällä hetkellä pyöreä nolla, mutta kukaan eikä mikään ole saanut tällaista treenibuustia päälle kuin hevonen.

Kerran heppatyttö, aina heppatyttö. Niin se vaan menee. Hepat on niin verissä.

Ja sitten se hevonen

Hänen nimensä on JM Mandayres. Hän on 7-vuotias angloarabiruuna, ja me kutsumme häntä Matiksi.

Matti muutti Espanjasta Suomeen syyskuussa. Hän ei asu meillä kotona, vaan ystävämme luona kolmen muun arabipojan kanssa.

Matti on aivan ihana. Hän on hyvin avoin, aina valmiina puuhastelemaan ja aina valmiina lenkille. Lenkillä Matti kulkee jonon hännillä, etunenässä ja keskellä, ihan missä vain. Hänelle kelpaa kaikki, ja hän haluaa olla ihmisen lähellä ja osallistua kaikkeen.

Alla olevassa kuvassa Matti on 100 kilometrin luokassa Jaana Päivärannan kanssa keväällä 2026. Matti asustelee tällä hetkellä Jaanan lauman kanssa.

Minähän en matkaratsastuksesta vielä mitään ymmärrä, mutta nyt on aika oppia.

Matti jatkaa kilpauraansa täällä Suomessa Jaanan johdolla. Tarkoitus on alkaa ottaa myös Trail-tunteja ja tuoda esille sitä, että vaikka hevonen on arabi ja matkaratsu, hänen kanssaan voi tehdä paljon muutakin. Monipuolinen treenaaminen edistää ennen kaikkea hevosen hyvinvointia.

Kengistä Flex Bootseihin

Tällä hetkellä Matin kaviot ovat siirtymävaiheessa, koska hän on ollut aikaisemmin rautakengässä.

Matilta poistettiin kengät kuljetusmatkaa varten. Sen jälkeen hänen kavioita on vuoltu viikoittain, ja treenissä käytetään luonnollisesti Flex Bootseja.

Alla olevissa kuvissa kaviot samalla viikolla kun Matti saapui Suomeen, ennen vuolua. Kannat on ahtaat, varvasseinämä pitkä, kaviossa näkyy mekaanisen rasituksen merkkejä, säde on surkastunut, valkoviiva ei ole ehjä eikä säännöllinen, kavioaines on aika heikkoa. Hyvä uutinen on se, että Mattia on alettu ratsastaa vasta 5-vuotiaana, jolloin hän on mitä luultavimmin ensi kertaa vasta kengitetty. Mutta niin tai näin, kaviot kuntoutuvat kyllä hyvällä kokonaisvaltaisella hoidolla. Kuvapäivityksiä tulossa aika ajoin.

Aluksi kaikissa bootseissa käytettiin Firm Padeja. Nyt edessä on Relief Padit ja takana Terrat, koska huomasimme, että kaviot tarvitsevat vielä hieman enemmän suojaa varsinkin karkeammilla ja kovemmilla osuuksilla.

Tästä alkaa siis meidän uusi matkamme oman hevosen kanssa sekä Matin uusi matka suomalaisessa ympäristössä uusien kavereiden kanssa.

Tuntuu aika uskomattomalta palata hevosten pariin kaiken jälkeen, ja vielä näin. Uuden hevosen, uuden lajin ja kokonaan uusien tavoitteiden kanssa.

Tervetuloa seuraamaan meidän ja Matin matkaa! Toista kierrosta heppailussa!

Rentouttavia heppahetkiä!

Satu